Skokloster, Häme ja Narva

Itämeren rannoilla sijaitsevien maiden historiallinen side selviää Agora-projektissa yhteistyötä tekevien Narvan, Hämeen ja Skoklosterin linnojen esimerkillä. Kun Ruotsista oli tullut Itämeren vahvin valtio 1600-luvun puolivälissä, yksi Ruotsin vaikutusvaltaisimmista aatelisista, Carl Gustaf Wrangel, alkoi rakentaa uutta linnaa omaan synnyinkartanoonsa, joka sijaitsi Mälaren-järven rannalla Skoklosterissa. Carl Gustafin isä, baltiansaksalainen aatelinen Herman Wrangel oli tehnyt pitkän uran Ruotsin armeijassa. Hänelle kuului maita myös Virossa ja vuonna 1612 hän osallistui Narvan kainalossa sijaitsevan Ivangorodin linnan piiritykseen ja toimi sen valloittamisen jälkeen Ivangorodin komendanttina. Carl Gustaf Wrangelin kuollessa vuonna 1679 Skoklosterin linnan peri hänen vanhin tyttärensä Margareta Juliana, joka nai korkean aatelisen Nils Nilsson Brahen, jonka setä Pietari Brahe antoi Hämeenlinnalle kaupunkioikeudet vuonna 1639.

Skoklosterin linna on rakennettu vuosina 1654-1676. Vuodesta 1967 linna on kuulunut Ruotsin valtiolle ja nykyään siellä toimii museo, jossa on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisen laaja kokoelma 1600-luvun aateliston huonekaluja ja esineitä.

Hämeen linnan arvioidaan olevan rakennettu 1200-luvun lopulla. Vuosina 1837-1972 linnassa toimi vankila ja sen jälkeen linnassa on toiminut museo. Linnan pysyvä näyttely Terra Tavestorum esittelee Hämeen esihistoriaa.

Narvan linna on tanskalaisten perustama 1200-luvun lopulla. Linnassa toimiva museo esittelee kaupungin ja linnan historiaa, kesäisin Pohjoispiha esittelee Narvan kulta-ajaksi muodostunutta renesanssin aikaa toimien historiallisena keskuksena ja käsityöläisten pihana.

Kartta